Räpsyjä ja 4,5 viikkoisten painot

Alkaa vaatia kekseliäisyyttä 4,5 viikkoisten williccojen punnitseminen, nämä elosalamat kun eivät pysyisi hereillä ollessaan paikallaan hetkeäkään. Kirjuria ja muovikippoa apuna käyttäen, olemalla salamaakin nopeampi, se kuitenkin onnistui. Teonsanojen painot, ikää 4vk 2 pv:

Myy......151g
Hannes...199g
Lenni....190g
Aurora...225g
Kärppä...164g

Sinnikäs liha-kermissössön maistattaminen tuotti tänään tulosta, sillä Aurora käytti tänään pitkän tovin maistelemalla herkkua itse lautaselta. Kuvia siitä ja maitoparroista taustalla. Mukana kuvissa myös suklaa-Nexu. :)

Wiccalla on pentuja

Kun äidinrakkaus leimahtaa, ei sitä naurettavat puolenmetrinaidat pidättele. Pystyttelin taas aamulla lastentarhaa yön jäljiltä ja kun keskittyminen puhelusoiton vuoksi hetkeksi herpaantui, oli aitauksessa yllättäin hieman isokokoinen emo kissanpennuille. Koirien ääniin ja hajuihin tottuneille pennuille tuo ei ollut suurikaan ihmetyksenaihe. Tällä hetkellä rohkeimmin maailmaansa kartoittavat balineesipennut Hannes, Kärppä ja Näätä hakeutuivat heti ison mustan maman helmoihin Lämpöä, lohtua ja ehkä hieman maitoakin etsimään. Kolmannessa vetivät vesiperän, mutta turvaa ja lämpöä tuo suuri karvainen kyllä tarjoaa. Toki valvottuna - yksin en kilttiäkään koiraa eri eläinlajin pentujen (tai yleensäkään muiden kuin omiensa) kanssa jättäisi. Aamulta kuvapläjäystä tässä. Broiskunjauheliha-kermis gourmet tarjoilua coming up!

P.S. Päivänvalo sen todisti: Näätä ei suinkaan olekaan sininen - se on todentotta suklaa! Kärppä puolestaan on liian lämmin siniseksi - sen on oltava lila! Vau. :)

Salamalla räpsittyä

Illalta vielä pari kuvaa. Värejä ei erotu, mutta värin tummuuden erot näkyvät. Viiriäisiä on himppasen vaikea saada pysymään kuvatessa aloillaan. Alimmassa kuvassa uusi, korkeampi pesä (ja joku veikkagustafsson siellä emon olkapäällä).

Yritin vielä katoavassa päivän valossa tillottaa ikkunan ääressä naamiopentujen värejä, mutta tulin vain epätietoisemmaksi. Nyt Näädän poskityynyissä on häivähdys suklaata!

Kolme viikkoa jo!

Minne se aika rientää! Yllä kolmiviikkoiset Teonsanat. Ylhäältä: Kärppä, Aurora, Lenni, Hannes, Näätä, Myy. Kuvausassarina toiminut emo huolehti myös cateringistä, Myskikin piipahti setissä. Ympärillä pyörinyttä, kiinnostunutta koiraemoa ei kuvissa näy.

Myski poistettiin setistä, kun alkoi hammastelemaan Handen korvaa. Se on vielä liian iso kaiffari näiden kanssa mittelemään. Kahdessa alimmassa kuvassa poikarakkautta á la Aku & Myski. Ovat muuttaneet yhteiseen pesään (Pieni, mutta valoisa penthouse pentumökin katolla.) ;)

The Emo

Kunnon kissapetoemon tapaan Kookos muuttaa pentuja aika ajoin. Ihmisen kissalastenhoitoon tarjoamaa kevythäkkipesää turvallisempi paikka tuntuisi olevan esim. perheen nuoren miehen (Arto 4v.) sängynalusta. Sinne Kookos pennut livauttaa, kun multa keskittyminen herpaantuu. Ja sieltäpä niitä sitten takaisin pesään kantelen emoa samalla ääneen moittien.

Selvästikin tässä kohtaa näkemyksemme poikkeavat toisistaan ja vaikka ymmärrän Kookoksen sisäänrakennetun pakon muutella pesän paikkaa, en siltikään pidä sitä hyväksyttävänä. Onneksi pennut kasvavat ja muuttuvat vaikeammiksi liikutella ajan mittaan ja ehkä The Kissaemo itsekin tajuaa toimensa turhiksi viimeistään siinä vaiheessa, kun pentuset itse pikkujaloillaan tepsuttavat, mihin tykkäävät.

Kissaäitiysloma on nyt sitten virallisesti ohi ja aloitan säännöllisen epäsäännöllisen keikkatyöni ylipitkällä iltavuorolla tänään klo 12. Onneksi perintöprinsessalla on harrastuksista vapaailta. Tai siis ohjelmaa vain alkuillalle.

Sana kaksi koirista: Ostin Lupelle RC:n Adult Maintenancea, vaikka ANFia on vielä jäljellä. Vitsailemani kahden ruokakupin kokeilu pyörähtää käyntiin huomisaamusta - katsotaan, joko silakkaan alkaa liha tarttua. Tätä kirjoittaessani täällä käy petomainen murina ja ärinä, kun raakoja hevosenluita hammasharjakseen saaneet belggarit ärhentelevät toisilleen, ettei nyt vaan se toinen omaa aarretta veisi! Kyllä luut on oikeaa koiranruokaa, aina takuuvarma suksee. :)

Lahti KV:seen huhtikuussa on ilmoitettu Weekkossista Moto ja Milli. Loput wiisikosta edustaa belgipäivillä osallistuen samalla viralliseen silmäpeilaukseen, Wicca-emo jalostustarkastetaan. Suunnitelmat ensi kevään pentueen suhteen edistyvät. Kontakteja on otettu niin Suomeen kuin länsinaapuriin ja vihreää valoa isäksi valikoituneen koiran tiimin puolesta vilautettu. Suunnitelmista kuitenkin enemmän toteuttamisvaiheessa. Jos sattuisi jotakuta niin paljon kiinnostamaan, ettei malta sinne saakka odottaa, saa multa lisätietoja toki esim. sähköpostitse aikaisemminkin.

Kehräysnäyte

Pakko vielä laittaa hetki sitten kuvattu videonpätkä pennuista Kookosmaitobaarissa. Taustalla kuuluva ratiseva ääni on kuusipäiväisen pennun kehräystä. <3


Lisäys: More news! Kolmantena silmänsä aukaisi siamilaistyttö Aurora. :)

Kuusipäiväisten painot ja muuta

22.3. klo 12:10

Pikku Myy 115g
Hannes 153g
siamtyttö 168g (Aurora? Voisko tää olla Aurora? Se on vähän Auroran näkönen.)

siampoika 144g (Tää mikään herra ole... Poika. Otto? Vaiko kenties Lenni? ks. selitys alla)
Näätä 153g
Kärppä 155g

Siamtyttö siis jatkaa joukkueen suurimpana, 150 grammasten kerhoa edustavat pentueen balineesit (I'm sure they're all balinese? Maybe? Err.. )ja perää pitävät Pikku Myy ja - nyt jo reilusti sadan gramman paremmalla puolella ja herra 47:ksikin tituleeraamaan ehditty siamilaispoika.

Tänä aamuna köllöttelin vuoteella syntyjä syviä mietiskellen, kun pentukopasta alkoi kuulua huomiotavaativaa ääntelyä. Vitospentuhan se sillä vänisi, vaikka muut sisarukset nukkuivat täyttä häkää. Nappasin rakkaan kenguruhoitoon (emo oli breikillä olkkarissa - käy siellä välillä "kahvitauolla" lastenhoidosta) rintani päälle fleecepeiton alle ja siihempä tuo hetken piipitettyään nukahti. Hetkeksi. Sitten se jatkoi matkaansa mönkien ja päätyi hiuksiini nukkumaan. Äkkiä internetsurffailuni katkaisi ÄÄNI! Pentu - se kehräsi! Kovaa! Kuuden viikon vanha pikkupentu. Voi elämä! :)) <3 <3 <3

Tuota Lenni-nimeä sille sovittelin, sillä ääni ja ulkomuoto sopivat lokinpoikaseen. Katsotaan nyt, mikä rakkaan lapsen monista nimittelyistä sitten jää työnimeksi ja kuinka aikanaan herran oma perhe sen nimeää. Kirjanimi on silläkin valmiina, vaan en vielä kerro. Ennen lokinpoikasta ovat esittelyvuorossa sininäätä ja suklaakärppä. Odottakaa vain! ;)

P.S. Hanneksen molemmat silmät ovat auki. Myös Lenni oli avannut silmänsä eilen.

Kuvia

Painot nousee. Vähennän pikkuhiljaa niiden päivittelyä blogiin. Pannaan vaikka ilta+aamupunnituksen summa plussaksi jatkossa...

Willicon Teonsanat-pentue (nimet julkistetaan myöhemmin), ikää 3,5vrk

1. "Myy" 87g (+7g)

2. "Hannes" 119g (+8g)

3. tyttö 129g (+12g)

4. poika 107g (+7g)

5. "Näätä" 118g (+13g)

6. "Kärppä" 121g (+9g)

Lisää kuvia ja painot noususuhdanteessa

Kuvia illalta:

4. & 5. Täs me ollaan.

3. Iskä kävi meittii katsomassa.

2. Baila-Baila pitää kirjaa (tai sählää muuten vaan)

1. .. ja äiti hoivaa hellästi

Iltapunnituksella vaaka näytti seuraavaa:

1. pentu 65g (+5g)

2. pentu 94g (+5g)

3. pentu 96g (+5g)

4. pentu 82g (+3g)

5. pentu 96g (+11g)

6. pentu 91g (+/-0)

Kasvaa siis hitaasti, mutta varmasti. Toistaiseksi ei RC-purkkia avata, mutta punnitukset aamuin illoin jatkuu. Pentukopasta hyvän yön toivotukset. :)

Kuvia

Kaksi alinta aamuyöllä otettuja, kahdessa päällimmäisessä esiintyy aamulla kuvattuja, jo huomattavastipaljon kuivempia kavereita. :)