Kuusipäiväisten painot ja muuta

22.3. klo 12:10

Pikku Myy 115g
Hannes 153g
siamtyttö 168g (Aurora? Voisko tää olla Aurora? Se on vähän Auroran näkönen.)

siampoika 144g (Tää mikään herra ole... Poika. Otto? Vaiko kenties Lenni? ks. selitys alla)
Näätä 153g
Kärppä 155g

Siamtyttö siis jatkaa joukkueen suurimpana, 150 grammasten kerhoa edustavat pentueen balineesit (I'm sure they're all balinese? Maybe? Err.. )ja perää pitävät Pikku Myy ja - nyt jo reilusti sadan gramman paremmalla puolella ja herra 47:ksikin tituleeraamaan ehditty siamilaispoika.

Tänä aamuna köllöttelin vuoteella syntyjä syviä mietiskellen, kun pentukopasta alkoi kuulua huomiotavaativaa ääntelyä. Vitospentuhan se sillä vänisi, vaikka muut sisarukset nukkuivat täyttä häkää. Nappasin rakkaan kenguruhoitoon (emo oli breikillä olkkarissa - käy siellä välillä "kahvitauolla" lastenhoidosta) rintani päälle fleecepeiton alle ja siihempä tuo hetken piipitettyään nukahti. Hetkeksi. Sitten se jatkoi matkaansa mönkien ja päätyi hiuksiini nukkumaan. Äkkiä internetsurffailuni katkaisi ÄÄNI! Pentu - se kehräsi! Kovaa! Kuuden viikon vanha pikkupentu. Voi elämä! :)) <3 <3 <3

Tuota Lenni-nimeä sille sovittelin, sillä ääni ja ulkomuoto sopivat lokinpoikaseen. Katsotaan nyt, mikä rakkaan lapsen monista nimittelyistä sitten jää työnimeksi ja kuinka aikanaan herran oma perhe sen nimeää. Kirjanimi on silläkin valmiina, vaan en vielä kerro. Ennen lokinpoikasta ovat esittelyvuorossa sininäätä ja suklaakärppä. Odottakaa vain! ;)

P.S. Hanneksen molemmat silmät ovat auki. Myös Lenni oli avannut silmänsä eilen.