Wiccalla on pentuja

Kun äidinrakkaus leimahtaa, ei sitä naurettavat puolenmetrinaidat pidättele. Pystyttelin taas aamulla lastentarhaa yön jäljiltä ja kun keskittyminen puhelusoiton vuoksi hetkeksi herpaantui, oli aitauksessa yllättäin hieman isokokoinen emo kissanpennuille. Koirien ääniin ja hajuihin tottuneille pennuille tuo ei ollut suurikaan ihmetyksenaihe. Tällä hetkellä rohkeimmin maailmaansa kartoittavat balineesipennut Hannes, Kärppä ja Näätä hakeutuivat heti ison mustan maman helmoihin Lämpöä, lohtua ja ehkä hieman maitoakin etsimään. Kolmannessa vetivät vesiperän, mutta turvaa ja lämpöä tuo suuri karvainen kyllä tarjoaa. Toki valvottuna - yksin en kilttiäkään koiraa eri eläinlajin pentujen (tai yleensäkään muiden kuin omiensa) kanssa jättäisi. Aamulta kuvapläjäystä tässä. Broiskunjauheliha-kermis gourmet tarjoilua coming up!

P.S. Päivänvalo sen todisti: Näätä ei suinkaan olekaan sininen - se on todentotta suklaa! Kärppä puolestaan on liian lämmin siniseksi - sen on oltava lila! Vau. :)