Tiukat paikat

Ei menneet Arabellan vatsavaivat itsestään ohi, itseasiassa jo eilisiltana soitin päivystävältä eläinlääkäriltä neuvoja, kun kaikki elektrolyyttivalmisteet olivat talosta loppu ja selvä tarve nestevajeen korvaukselle oli olemassa. Yön truuttasin lapseen suola-sokerilientä ja jatkoin lääkitsemistä aamulla. Aamupäivällä hain eläinlääkäriltä elektrolyyttiliuosjauhetta ja antibiootit, sekä apteekista Promax-valmistetta vatsaa rauhoittamaan.

Iltapäivällä tilanne oli kuitenkin sen verran huono, että päätin käyttää Arabellan päivystäjän luona nesteytyksessä. Ragdoll-kasvattajaystäväni Jonna meidät sinne vei ja sieltä palautti. Kiitos hänelle. <3

Päivystyksessä Arabella sai 20ml nestettä ihonsa alle ja kotona annoin vielä 12ml lisää. Niin eläinlääkärissä kuin kotonakin balineesivauva pisti vastaan, huusi ja taisteli - mikä tässä tilanteessa on oikein ainakaan hyvä. Sisusta ei pennun selviytyminen jää kiinni. Isot pissatkin se eläinlääkärin pöydälle teki. Ihan rutikuivasta ei moista lammikkoa irtoa, eli hukkaan ei suun kautta nesteiden korvauskaan ollut mennyt.

Nyt suurimpana huolena on syöminen tai oikeammin syömättömyys. Pentu tarttuun nisään innokkaasti, vaan ei jaksa imeä paria sekuntia pidempään. Aloitan emonmaidonvastikkeen tarjoilun. Nyt sormet ja tassut ristiin kaikki, että pikkubrunettimme kamppailu ei ole turhaa, että huomenna kaikki näyttää jo valoisammalta. Töistä olen saanut sairaan eläinlapsen hoitovapaata. Nesteytys ja lääkintä jatkuu myös yöllä.