maanantai 20. kesäkuuta 2011

Matka ISROKkiin Vuorikatin mukana

Kaverini, Myskin tyttären Bubblen omistaja Anne Vuori sai minut ylipuhuttua näyttelymatkalle Itä-Suomeen. Päädyin ilmoittamaan Skyen, koska olisihan se kiva pikkumustalle titteli nimen eteen tirvaista. Kahden päivän näyttelystä luultavasti ne kaksi CH:sta puuttuvaa sertiä irtoaisi ja ei kun sanoista tekoihin.

Perjantaina starttasimme, Annella kun oli Vuorikatin myyntipaikan pystytys vielä illalla edessä. Mukana reissussa kissojen Skye ja Bubble lisäksi Annen poika Tomi. Matka sujui kivasti kissaa puhuen. Huoltsikoilla välillä pysähdeltiin ja taas tien päälle. Hotelli Iso-Valkeisella jaoimme kissoille majapaikat: Bubblelle Sturdi huoneen puolella ja Skyelle wc-eteinen. Sitten jäähallille heilumaan.

Avuliaat itäsuomalaiset olivat kantaneet eri kuljetuksessa tulleet Annen ja sponsorin kamat iloiseksi sekamelskaksi kaukalon päätyyn ja niitä setviessä meni muutama hetki. Eroteltua ne saatiin ja myyntipaikkakin aamua varten (melkein) valmiiksi. Vähäsen piti jättää aamuunkin, että ehdittiin hotellille ruokailemaan. Anne oli paikassa yöpynyt ennenkin, mutta oli sitä mieltä, että taso oli laskenut. Hieman erikoista palvelua kyllä saimmekin, kun ei ravintolan tarjoilija osannut kertoa ison ja pienen juoman eroa, eikä muistanut viinien hintoja (Viinilistaa ei ollut olemassakaan). No kupu saatiin ravittua ja sitten unten maille.

Aamulla hotelliaamiaisen jälkeen Siilinjärven Tuplajäille (omituinen nimi johtuu siitä, että jäähallissa on kaksi seinällä toistaan erotettua kaukaloa = tuplajäät, mikä nimi muuten seisoo jäähallin seinässäkin) Eläinlääkärin tarkastuksessa Skyen purtu niska harmillisesti epäsi sen osallistumisen näyttelyyn. Myskihän sitä pari viikkoa aikaisemmin oli purrut. Siniselle kuninkaalle kun ei käy laatuun se, että taloudessa jollakin muullakin on tyttöystäviä. Skye on siitoskolli ja Myski eläkkeellä oleva sellainen.

Luvalla Sturdi siis pystyyn pukkariin, jonka voitiin katsoa olevan näyttelyalueen ulkopuolella; mutta jonne kissaa oli helppo päivän mittaan huoltaa. Itse assaroin, mutta Annen poika hoisi pestin Skyen huoltajana hienosti. Itsekin kävin sitä pari kertaa kurkkaamassa. Lauantaina pääassari oli sijoittanut minut persialaiskissojen ja kategoria kahden rotujen tuomarin De Chion assistentiksi. Nenä nyrpyssä alkanut aamu valkeni, kun sain assaroida charmanttia italiaanoa ja esitellä hienoja kissoja.

Nelosihmisiltä sain kuulla hyviä uutisia: Myskin poika Orifame Iik Sininen oli pokannut värin parhaan ja tullut myös nominoiduksi. Iloisesti yllättyneenä siitä, että sain vihdoinkin tavata ensimäisen Orifame myskiläisen metsästin sitä häkkirivien välistä. Turhaan. Mirkan vinkillä osasin etsiä sitä räggäririvistä ja siellähän varsin tutun näköinen sinikissa köllöttelikin. Omistajaa vain ei ollut missään. Ruoan jälkeen palasin häkkipaikalle ja sillä kertaa tavoitin omistajankin. Esittelin itseni ja ilmoitin, että "Mä sitten kannan ton paneelissa. Siis.. jos sopii?" No sopihan se ja kylläpä ylpeänä "pikku" orifamea esittelinkin! Myyssin jälkeläisistä olen miljoonaylpeä. Niin monta hienoa kissaa eri yhdistelmistä. Paneelivoitto oli makoisa. Onnittelut Pekon perheelle ja kasvattajalle!

Illalla kurvasimme kissat huollettuamme kylille: Kuopion Memphisiin, jossa nautimme mmm superhyvästä ruoasta! Ja viinistä. Ja jälkiruoasta. Tai siis minä nautin viiniä, Annehan oli autolla. Hotellilla sentään pullollinen sidua maistui baarissa Annellekin. Ja taas deiteille Uni-Masan kanssa.

Toisen päivän aamuna keräsimme kimskampsumme hotellihuoneesta ja luovutimme huoneen avaimen. Skye tuttuun pukkaripaikkaan ja ei kun häkkirivejä kiertelemään. Perskirivistössä sain jotain pörröistä mustasavua syliini ja aih ja oih, kuinka se tuntuikin siihen sopivalta. Pentujen kasvattajalle kuitenkin kerroin tilanteesta ja tilanpuutteesta kotona ja jollekin muullekin perski-ihmiselle sanoin, että ehkä kymmenen vuoden päästä. Chinchilla ja silver shaded tuntuisi omimmalta, mutta niitä kasvattaa Suomessa tietääkseni vain yksi kasvattaja, eikä minulla ole ollut onnea häntä tavata. Muut perskiharrastajat alkavat pikkuhiljaa tulla tutuksi, olihan lauantai jo toinen kerta, kun niitten tuomaria avustin (ja sunnuntai kolmas, kun persialaisia arvostelleen tuomarin assistentti pyysi minua vaihtamaan oman rotunsa arvostelun ajaksi). Hopea ja musta ovat toivevärini. Kuvio mieluiten kuvioton (savu) tai tabby. Ihan siis sijoituskissaa tai näyttelykastraattia haaveilisin. Näin puhuu ihminen, joka on vanonut kautta kiven ja kannon, ettei ikinä lyttynokkaista kissaa. No mutta saahan niitä haaveita olla, erilaisia.

Sunnuntain sain tosiaan olla oman kategorian tuomarin assarina. Lena Chapman tosin aloitti kolmosen kissoilla, jolloin myös edellä mainitun assarivaihdon teimme. Nelosen alkaessa palasin Lenan luo ja saimme nähdä kauniita itämaisia, simskuja ja syssejä. Kiva oli nähdä niitäkin kissoja, joihin ei etelän näyttelyissä törmää ja ihastuin mm. kahden Kristiinan kissoihin, joista erityisesti mieleen jäivät Kuopion Kristiinan foreign white ja Kempeleen Kristiinan punatäplikäs korvaeläin. Paneelissa sain korvaeläimen lisäksi kantaa muitakin hienoja kissoja, joista V.I.C:nä mainittakoon Annen Bubble, joka TP-valinnassa päihitti edellisen päivän BIS-voittajan, upean Sultsinan Alea Jacta Estin. Paneelissa Bubble hävisi Santuzzan Miss Saigonille, mutta eipä ollut iskäkissan omistajan ylpeydellä taas mitään rajaa, kun kahtena peräkkäisenä päivänä sain siniäijän sinisiä lapsia finaalissa kantaa!

Näyttely päättyi hyvissä ajoin. Pääassari Heidiltä sain niin kivan assarilahjan, että melein unohdin nostaa assaripalkkion. Lähtöluvan jälkeen pakkasin Skyen ja kamat ja toin ne kaukalon puolelle. Myyntipaikka saatiin kasaan mukavan nopeasti ja kotimatka voi alkaa.

Alkuperäisen suunnitelmaan mukaanhan Skyen oli määrä jäädä Itä-Suomeen romanssia virittelemään, mutta koska oma tyttö moukaisi perjantaina, olimme sopineet kotimatkalla noukkivamme sen Juvan ABC:ltä mukaan. Kiteen Manna siis matkalta messiin ja taas ajettiin. Kotona puolilta öin. Hääpari saunaan ja itsekin sammuin kuin saunalyhty.

Kiitos Annelle ja Tomille kivasta reissusta ja kiitos Mannan sijoituskodille joustosta ja ihanasta pikku lahjasta. :)))

3 kommenttia:

Mariska kirjoitti...

Jahans, että Myssykkä on edelleen isäntä talossa :) Meillä ei vielä sininaamio isännöi, mutta Myssykän poitsu kyllä esiintyy parin viikon päästä Kempeleessä. Olis kyllä komeeta saada isä ja poika joskus samaan näyttelyyn! Teidän reissu kuulosti niskavaivaa lukuunottamatta oikeen mukavalta, hyvä ruoka ja juoma kruunaa aina - Konstakin sen tietää kun kävi grilliruokavarkaisilla tänään...

Tiina ja Marleena kirjoitti...

Voi harmi, kun pikkumusta joutui kykkimään pukuhuoneessa! Onnea kuitenkin siniäijälle kauniista lapsista ;)

Elina V. kirjoitti...

Onnistuneita kissahäitä Skyelle ja Mannalle <3 <3 <3