Tuli hännän alla

Tässä lauantaita istuimme. Mummu tuli käymään, lähtivät Arton kanssa yhtä matkaa - Arto oli kutsuttu synttäreille. Lähtökahvit keitimme - siis teetä ja laitoin pöydän kauniiksi kynttilöillä, liköörikonvehdeilla. Kun lähtijät lähtivät, korjasin pöydän ja siirryin olohuoneeseen Farmville-farmiani netissä hoitamaan, kun äkkiä sieraimet tavoitti hälyttävä tuoksu: palaneen käry! Ensitarkastus keittiössä: liedet kiinni, leivänpaahdin kaapissa, kynttilät paloivat rauhallisesti pöydällä. Joku sähkölaiteko kärysi?!

Tyttö riensi apuun hajun alkulähdettä paikallistamaan ja Rosa huomasikin ehdottaa, josko joku kissoista olisi ottanut osumaa kynttilöihin. Joo! Se se varmasti olikin. Kroppatarkastus siis kissaeläimille. Kookoksen ja Akun vetäytyessä saunan lauteille tarkastusta pakoon, en voinut kuin todeta, että liekeissä ne eivät ainakaan olleet. Istuin sohvalle ja Myski tuli siihen kehräämään, hur hur.. Kissaa silittäessäni tunsivat sormet jotain asiaankuulumatonta hännässä. Kakkaako? No ei - vaan kärvähtäneitä häntäkarvoja joista yhä levisi palaneen haju.

Olipahan onni onnettomuudessa mukana, sillä karvojen lisäksi ei muuta kärventynyt. Samalla tapaus oli hyvä muistutus kaikille meille joulun alla kynttilänvalosta nautiskelijoille, että kissa ja kynttilä voivat yhdessä aikaansaada ison vahingon - eikä vähiten kissalle itselleen. Turvallisia kynttilänvalobrunsseja, -päivällisiä ja muita nautintoja lemmikeille ja heidän ihmisilleen. Ollaan varovaisia tulen kanssa!