Liidun ulkoiluhetki oli vaikeampi kuin sisarusten. Tuuli oli yltynyt ja kolisteli rivitalonpäädyn tikkaiden suojapeltiä, yksi naapureista ajoi nurmikkoa.
No me valitsimme tuulensuojan, vähän varjoisan, mutta silti lämpimän. Siinä sitä nuuhkittiin ja ihmeteltiin. Ruohonleikkaajanaapuri tuli moikkaamaan ja niin myös kulmakunnan kovaäänisin lapsi. Ja lapsen äiti ja veli ja... No siinä vaiheessa katsoin jo parhaaksi poistua paikalta. Reippaita ja rohkeita ovat pentumme, mutta eka ulkoilu, tuuli, äänet ja torikokous ovat aika extremeä. Liitu oli kyllä tosi tomerana tilanteessa. Pikku piraatti. :)
Published with Blogger-droid v2.0.4
0 kommenttia:
Lähetä kommentti