Hei hulinaa on kuulkaas kahden pentueen kanssa, vaikka toinen onkin Ninan hellässä huomassa sijoituskodissa. Mannan kotiinlähtöön on enää päiviä - kun mukulat keskiviikkona täyttävät 12 viikkoa, ottaa Manna torstai-iltana suunnan kohti Kiteetä, jossa itiskasvattini Muska (Willicon Magia d'Inverno) jo malttamattomana leikkikaveriaan odottaa.
Iineksen pentuja on kysytty niin paljon, että olen asiasta hieman pölkyllä päähän lyöty. Ihaniahan he ovat ja niin ovat vanhempansakin. Mutta niin ovat olleet pentueet Teekakkosia ennen ja tulevat olemaan heidän jälkeensäkin. Onnellinen mieli on siitä, että Noviolle ja Amalialle olisi viimeinkin hyvän tuntuiset kotiehdokkaat ja vaikka penturuljanssia täällä kotonakin jatkuu vielä pitkälle joulukuuhun, on varausten mahdollisen varmistumisen myötä helpompi alkaa pohdiskella Teonsanojen (vol. 2) sijoittumista. Tällä hetkellä koteja olisi tarjolla enemmän kuin pentuja. Hyvin harvinainen tilanne siis, mutta ehtii vielä muuttua moneen kertaan ennenkuin nyt neljäpäiväiset ovat luovutusiässä.
Suunnitelmista sen verran, että näiden Iin viime viikolla syntyneiden karvanakkien isosiskon Aniksen päänmenoksi on kaavailtu lähitulevaisuudessa häämatkaa varsinaisen komistuksen, lilanaamio balineesikollin luo. Syy, miksei suunnitelmia näy kotisivuilla (eikä pentujen varaustilanne päivity, grr), on se, etten yksinkertaisesti enää pääse niitä muokkaamaan. Uudet ovat työnalla, mutta koska webmasterillakin on elämää Willicon kissalasivujen työstämisen ulkopuolella, niiden julkaisu on siirtynyt hamaan tulevaisuuteen ja siihen asti olemme - te ja minä - näiden blogipäivitysten varassa. Meiliä saa toki laittaa tai puhelimella kilauttaa, jos jokin mieltä askarruttaa - yhteystiedot löytyvät sieltä päivittämättömiltä kotareilta.
Manna laskee: kolme yötä kotiinlähtöön on... Ette arvaa, kuinka mulla tulee ikävä tätä kissaa! Kuva Nina M.
1 kommenttia:
Nämä kaikki Ninan ottamat kuvat on muuten ihan huitsin hienoja. Mullakin on hyvä kamera mutta en mä näin hyviä kuvia saa aikaiseksi :D
Lähetä kommentti