perjantai 12. elokuuta 2011

Epäonnen kolli Ploffy

Ruskeanaamio balineesikolli Ploffy a.k.a. Okurimono's Glucio saapui Suomeen viime vuoden maaliskuussa. Sijoituskotiinsa Kirkkonummelle se muutti muutamaa viikkoa myöhemmin ja sielläpä sillä on ollut ihkupaikka mammanpoikana, kainalokaverina siitä lähtien. Painiseuraa on tarjoillut kastraattikolli Elvis ja iskä ja äiti ovat jaksaneet viihdyttää hurmuripoikaansa viuhkaleikeillä ja hiusdonnaria heittämällä, väsäsivätpä kissajamppojaan varten parvekeverkotuksetkin, jotta Rhedenin poika kavereineen pääsee säksättämään tirpoille.

Näyttelyillä ei olla 5,6 kiloista "pikkumiestä" härnätty. Avoimen luokan excellent käytiin hakemassa viime syksynä IV-kategorian erikoisnäyttelystä Turusta viime marraskuussa ja sen jälkeen kollipoika onkin odotellut kissaneitokaisten vierailuja. Ekana Kirkkonummella ehti kuhertelemaan kilpparinaamio Nyyti Willicon B-pentueesta ja rakkauten hetelmät syntyivät tammikuun lopulla: Willicon A-balineesit.

Kävi Ploffyn yökylässä kaksi muutakin mimmiä. Huonoksi onneksi molemmat niistä saivat keskenmenon. Kolmas sulotar olisi ollut pariin eri otteeseen tulossa, mutta Ploffyn perheen kiireistä johtuen ei astutusta saatu allakkaan sopimaan ja kollin leikkausaikataulu siirtyi jälleen pidemmälle. Kun kolmas morsian vaihtoi helpommin tavoitettavaan kolliin, vapautui tanssikirjasta yksi astutus ja neljännen morsion kiiman alkamista, samoin kuin neiti B:n ja neiti C:n on odotettu koko kesä kuin kuuta nousevaa. Vaan kun ei juokse niin ei juokse (sorry koiratermi).

Valkoinen simskuvarianttimme Ii (neiti B) sentään antoi toivoa karjahtelemalla miehen perään pian ensimmäiseltä omistajaltaan muuttonsa jälkeen, mutta ilmeisesti muuttostressi oli vielä liian voimakas ja vaikka lemmenöitä K:nummella vietettiin, oli tulos heinäkuussa tyhjäksi ultrattu kohtu.

Kollin kodissa on osoitettu hyvää urheilumieltä ja esimerkillistä joustoa, mutta onhan fertiilin, merkkailevan uroskissan pidossa omat haasteensa ja hyvin ymmärrän, että morsianten perään kysellään. Sijoitussopimuksessa sovittu 3-4 pentueesta ja nyt niitä on hyvästä yrityksestä huolimatta kokonaista yksi.

Tätä kirjoittaessani on uusintadeitti neiti C:n kanssa lähihistoriaa, mutta sitä, onko neiti C kantavana, ei pysty vielä ennustamaan. Neiti B:n (Ii) ja neiti D:n mouruja odotellaan. Uusi vanha työkaverini, koulutukseltaan pieneläinhoitaja ehdotti tyttökissojen omistajille kissapornon näyttämistä morsioille. Avaraa Luontoa siis vaan Pornainen ja paikkakunta X! Sulhonne odottaa!

kuva: Jaana M.

J.K. Mistä tuo otsikon "epäonnen" juontaa? No siitä faktasta, että jos keskenmenoja ei olisi tullut, eikä alkuperäisen neiti D:n häitä olisi jouduttu perumaan, olisi poika kastroitu varmaan jo alkukesästä. Joku saattaa ajatella, että onnekas se kolli, joka saa karvanoppansa pitää; mutta me, joilla on kokemusta siitoskollin pidosta, rohkenemme olla eri mieltä.

P.S. Tsemppiä Kirkkonummelle. Olette mielessä useammin kuin uskottekaan. :)
P.S.2 Jos jollakulla on testattu balineesi tai OLH naaras sulhasta vailla, voi Ploffya vielä tiedustella. Yhteystietoni löytyvät Bajavan ja Sajamin kasvattajalistoilta.

2 kommenttia:

Elina T. kirjoitti...

Voin samaistua Kirkkonummen fiiliksiin.

Saara kirjoitti...

Huh, tätä lukiessa mietin että onneksi meillä on toista sukupuolta oleva sijoituskissa... Ei taida olla helppoo.