Huoli

Lolan pennut ovat kyllä työllistäneet monella tasolla kasvattajaa, eniten kuitenkin henkisellä, kun niiden terveys on huolettanut, ensin yhden pennun osalta, sitten toisen.

Poikahan syntyi "mustalla hännällä," jonka värin katsoin ensin vaalenevan siniseksi, sitten valuvan hännänkärkeen. Pentujen ensimmäisen elinpäivän iltana kuitenkin seurasin huolestuneena pennun vatsapuolen väriä, joka oli selvästi tummempi kuin vaalealla ja terveen vaaleanpunaisella siskolla. Kasvattajaystävältä (Kiito Senja!) sain neuvon ottaa aamulla yhteys CatVetiin, jossa on uusin tieto erityisesti kissojen eläinlääkintään liittyen. Aamulla pennut olivat tomeria ja pojan väri jo parempi, mutta soitin toimintaohjeet silti, olinhan yöllä hautonut mielesäni kuolion ja verenmyrkytyksen mahdollisuuksiakin.

Oleellista pennun voinnin seurannassa on painonseuranta ja arvatkaapa, sanoiko "uskollinen" vaakamme(sana syystä lainausmerkeissä - laite on ollut kaikkea muuta kuin sitä!) sopimuksen irti juuri tuona aamuna?! Aluksi tosin luulin vain pariston loppuneen ja kun erinäisten vaiheiden jälkeen pääsin kaupunkiin ja takaisin paristoa ostamaan vain todetakseni, ettei laite pelaa siitä huolimatta, meinasi itku päästä. Ei kuin seuraavalla bussilla takaisin kaupunkiin ja iltaseitsemältä pääsin upouudella vaa'alla pentuja punnitsemaan. Yes! Paino noususuunnassa! :D

Ihmetystä ahneisiin maitorohmuihin tottuneessa kasvattajassa aiheutti toinenkin seikka: pennut tykkäsivät nyhjätä emon mahakarvoissa, kainalossa ja takajalkojen välissä, eivät niinkään maitobaarissa ja niimpä ekana aamuna syntymästä, oli paino (silla epäluotettavalla vaa'alla punnittuna) pudonnut 3 grammaa molemmilla, mikä ei ole paljon, mutta tuon kokoisessa eläimessä huolettaa silti.

Myskin kasvattajalta sain hyvän vinkin antaa maitotömpsyt molemmille. Onneksi oli Royal Canin emonmaidonvastiketta kaapissa. Milli per nenä ja johan heräsivät untamot tissittämään! Koska huoli erityisesti pojan painonnoususta oli todellinen, jatkoin maitotömpsyjen (1-1,5ml per nenä) 2-3 kertaa päivässä. Ei liikaa, että täyttyisivät liämaidosta, tukihoidoksi vain. Ja painot nousivat hyvin, pojalla nopeammin kuin tytöllä, mutta molemmilla paino oli noususuhdanteinen. Pennut olivat terveitä ja hyväkuntoisia ja eilen jo uskalsin hymyillä, huokaista helpotuksesta. Huokaisin liian aikaisin. :(