Lauman yhteensovittamista ja paljon töitä

Siinä se on allekirjoittaneen aika mennyt viime päivinä. Ei ole paljon ehtinyt kameraan tarttua. Pikku Hilma Hilpanteriä oon kuskannut vapaa-aikoina mukanani. parturissa, päiväkodisssa, pankissa... Eläinkaupassa olemme ehtineet käymään jo kahteen kertaan! Bussissa, metsässä, kaupungissa... Hilma kulkee nätisti perässä ja sivulla, niin hihnassa kuin ilman - vaikka aluksi hihna sitä vähän ällöttikin.

Koiralauma on ottanut tulokkaan hyvin vastaan, kissat eivät tietenkään innokkaasta nuuhkuttelijasta, tilaisuuden tullen hampailla nipistelijästäkin tykkää. Eivät kyllä sitä pelkääkään. Laumassa vallitsee harmonia, joskin alkaa itsestäkin tuntua, että näitä on tässä muutama liikaa. Kysyisi nyt joku noita valkoisiakin! Näillä näkymin vain Kärppä, johon tästä edespäin viittaan nimellä Lola - oman kodin keksimä kutsumanimi - on lähdössä uuteen kotiin Juhannuksen jälkeisellä viikolla.

Touhuissani mokasin sitten isosti kissanpentujen rekisteröintiasian. Vaikka Kissaliiton asettama kahden kuukauden raja oli tiedossa, aloin puuhaamaan papereita matkaan tietysti viime tingassa ja niin siinä kävi, että kun en pankin virheestä aiheutuneen Visa-sekaannuksen vuoksi saanut ajoissa rek. maksua maksuun, myöhästyin ja nyt ipanaattoreista menee tuplamaksu. No oppirahat on maksettava, minkäs teet. Ensi kerralla lähtee paprut heti, kun värit on selvillä.