torstai 19. maaliskuuta 2009

Ei hyvää päivää

Kuinka sekaisin voi aloitteleva kasvattajarukka värien geeniviidakossa mennäkään. Värien periytyminenhän ei sinällään ole mitään tähtitiedettä, mutta lisääpä mukaan pari camouflage-väriä: punainen, joka peittää alleen kaiken muun ja valkoinen, joka peittää vielä punaisenkin! Jos ei ole tarkkana siitä, kuka voi X-kromosomiin sidotun punaisen periyttää ja kenelle, niin metsässä ollaan!

Ääneen pohdintani netissä on kuitenkin saanut myötätuntoa (-häpeää?) osakseen ja niimpä minua on hellävaraisesti ohjailtu oikeaan, oivalluksen suuntaan. Oivallus on tässä: Meidän pentueessa eivät kertakaikkiaan ole minkään sortin punaiset mahdollisia, eivät kilpparitkaan, koska Aku ei ole voinut lilaemoltaan punaista periä ja jos se sen olisi isältään saanut, olisi Aku tyttö. JA koskapa Aku ei ole tyttö, eikä niinollen kanna punaista ja Kookos sinisenä ei sitä takuulla kanna myöskään, ovat punainen ja kilpikonna diluutioineen sula geneettinen mahdottomuus. Huraa! Se tajusi viimein! =)

Oukkelisdoukkelis... Jotain kevyempää sitten. Lasten iltapainot.
Kirjaan ne tänä iltana ylös, sillä epäilen Myyn viettävän viimeisiä tuntejaan höyhensarjalaisena. Ehkä jo huomisaamuna sadan gramman haamuraja saadaan rikotuksi - se ei vaadi kuin seitsemän grammaa - täysin mahdollista siis. Ja sen jälkeenhän sitä ollaankin jo aaaaaika isoja! Näissä hetkissä on pre-nostalgiaa. :D

1. "Myy" 93g (+6g)
2. "Hannes" 122g (+3g)
3. tyttö 138g (+9g)

4. "herra 47" 115g (+8g)
5. "Näätä" 126g (+8g)
6. "Kärppä" 129g (+8g)

Hörökorvilta hyvää yötä.

3 kommenttia:

maarit kirjoitti...

No minä voin lohduttaa että et ole ainoa joka on blogissa sählännyt mahdollisten värien kanssa. Mutta onneksi se ei ole ihan niin vakavaa! :D

Satu kirjoitti...

Niinpä :-) Jokainen meistä on aloittanut joskus, en edes kehtaa julkisesti kertoa kuinka vihreä olin silloin melkein 10 vuotta sitten kun rotukissaharrastusta vasta aloittelin :-) Minun onnekseni kukaan ei silloin vielä tiennyt mitään blogeja olevankaan. Muuten, jos ei niihin valkoisiin lähimmän viikon aikana ala tulla mitään väriä, niin kyllä minä sitten pikkuhiljaa alkaisin uskoa että ne ovat oikeasti valkoisia, vaikken mikään naamioasiantuntija totta tosiaankaan olekaan.

Heidi Å. kirjoitti...

Niin, minulla ei ole sitten tähän yhtään mitään lisättävää.
Puhelimessa äkkisiltään vaan muistelin Troijan tattoon "sisäistä punaista", joka useampaan otteeseen todettiin jälkeläiskatraissa, mutta taisipa niissä todentotta ollakkin sitten kilppariemot x tämä Tatu.
Eli Onnea vaan Valkoisista eritoten,
niiden parissa kun tässä ollaan pyöriskelty pari viimeistä vuotta ...