Lähtötilanne, eli masukuvia pari päivää ennen h-hetkeä.
Olisitteko arvanneet, että tuosta masusta tulee kaksi pikku siamilaista? ;)
Saatin siis Lolan lapsukaiset viimein turvallisesti maailmaan, eikä tarvinnut kuin vähän toista yötä valvoa ;). Laiskana oikaisen ja kopsaan osan viime yönä lemmikkiaiheiselle keskustelupalstalle kirjoittamastani viestistä tähän synnytyskertomukseksi:
"Voi hitsi, miten onkin ollut jännittävä yö! Kasvattini ja sijoituskissani Mur Haa on ollut meillä astutuksessa ja jäänyt siltä reissulta pentuja hautomaan ja synnyttämään. Ensimmäinen LA oli sunnuntaina ja valvoskelinkin kissan kanssa puoli neljään tai jotain. Tänä iltana sitten oli jo niin selvät merkit ilmassa, että sokeakin olisi niistä nähnyt että this means business. Niimpä sitten tänä yönä synnytettiin siamilaisia ja ai hurja kuinka kasvista pelotti, kun ponnistusvaihe kesti ja kesti ja sitten kun jotain näkyi, oli se mustana emättimestä sojottava, liikkumaton häntä!
Avustin emoa siinä parhaani mukaan ja koitin olla itkemättä, vaikka samalla kerroin itselleni, että pentu on varmaan kuollut. Ilman kalvoja ja häntä eellä maailmaan, liikkumaton mytty. No auttamalla se mytty syntyi ja kas! sehän liikkui! Koitin emolle tarjota napanuoraa poikkipurtavaksi mutta eihän se siitä ymmärtänyt sen enempää kuin toisesta "herkustani", istukasta.
20 minuuttia myöhemmin emo nätisti, omin avuin ponnisti maailmaan jotain kovin pientä ja vaaleaa. 71 grammaa siamilaistyttöä, joka vasta kalvoista putsattuna oli jo juoksemassa vaa'alta alas. Melkoinen menijä ja voi näkisittepä, mitkä maailmansuloisimmat hörökorvat!"
Eli tyttö ja poika =). Ja vaikka poika mua vähän (paljon!) pelottelikin, molemmat voivat hyvin ja pesästä tuossa vieressäni kantautuu emokissan tasainen onnenkehräys, eli ei hätää Lolallakaan. Täytyy sanoa, että tämän synnytyksen aikana mua oikeasti jännitti niin paljon, että meinasin unohtaa hengittää. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Ihanat lapset, ihana emo. Kun nyt vielä näkisin piipiäiset aktiivisemmin tissilläkin, voisi huoli hieman väistyä. No ainakaan ei veitsen alle tarvinnut mennä, vaikka kyllä sekin kävi mielessä, kun yöllä hännästä vetämällä yritin potkien ponnistavaa emoa auttaa saamaan "tulppaa" ulos.
Nimet tälle tiimille on vielä ihan auki. Olena ja Vassuska, Peitsi Tanassa ja Lasikenkä tai Tinakenkätyttö, Piko ja Fantasio?
Kuvat lapsista tältä aamulta. No kittens were harmed during the shoot.
Molemmat. Poika vasemmalla, tyttö oikealla.
Nöpönassut *syrän*Tyttö.
Poika.
Emoilu vetää vakavaksi.
Tuore isoisä Aku.
tiistai 29. kesäkuuta 2010
No niin
Lähettänyt Unknown klo 6.22
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Onnea tätäkin kautta vielä!
Kiitos Satu :D. Kyllä on mieletön tunne, varsinkin kun alkuun vastusti. Lisämaitoannoksella ja imuavulla saatiinvekarat tissillekin. Pojalla on kyljessä pieni haava, varmaan synnytyksessä emon potkusta tullut - seuraan ja putsailen sitä, mutta nyt kun ne eivät enää ihan uuvatteina vaan makaa emon mahakarvoissa tai jalkojen välissä, uskaltaa jo vähän henkäistä. :))
Onnittelut täältäkin suunnalta, hienoja simskuja!
Jännä oli tämä pidempikin synnytyskertomus. Siellä teillä taitaa olla taas paljon hommaa pennuista :) Vaan mikäs sen ihanampaa...
Onpa ihanaiset siamilaislapsoset <3 Poika etenkin jotenkin hurmasi heti! Onnea kovasti hiukan myöhässä vielä kun en ole juuri netissä roikkunut.
Mielenkiintoista olisi ollut nähtä miltä se syntyessä musta/sininen siamilaisen häntä näyttää :D
Lähetä kommentti