Hilman perhe

Kaiken tämän pentupäivitysten häsmäkän keskellä on jäänyt kertomatta se seikka, että Hilman lapsuudenkodin perhe - siis kasvattaja, isä, äiti ja sisko kävivät meillä kylässä perjantaina. Hilpun kasvis Piia on vanha ystäväni ja kun esitin kutsun tulla tervutytteliä itse kuvaamaan ja katsomaan - mun koirakuvani kun on mitä on ja päivitystahtikin päätähuimaava - ei mennyt montaa aikaa, kun Piia kilautti ja kysäisi, sopiskos tulla pikkuiippusta katsomaan. Sopi tietenkin!
Niimpä pe-iltapäivänä Piia pöräytti pihaan koira-autollaan, jossa varmaan riitti naapureille katsomista. Koiria, mustia, harmaita ja punaisia kahdessa kerroksessa! Niin Viiran, Bonon ja Näpän lisäksi mukana olivat Piian kaksi tuontia: Mini ja Jana, sekä "erilainen nuori", mustuainen l. groenendaelnarttu Sisu.

Harmaa ja sateinen päivä verotti lenkkeilyhinkua, mutta ulos silti suuntasimme ottaen mukaan vain Bonon, Viiran ja 2/4 Ketunpolun W-pentueesta. Lähipellollamme Piia urhoollisesti koetti saada kuvaa liikkuvasta maalista ja muutama otos onnistuikin. Parhaiten kuitenkin ehkä perhepotretit, joissa nelikko seisoi/istui vesisateessa (ja -lätäkössä) skeittiradan kaiteeseen kytkettyinä.

Piian tuliaiset, iso muovikassillinen lihaisia hirvenluita ja lohiölykapselit kulutettiin suurella ilolla viikonlopun aikana (No luista on muutama vielä jäljelläkin, lohiöljykapselit - siis kokonaisen purkillisen niitä! - rohmusi koira nimeltä Kukalie minun lauantai-iltavuorossa ollessani...), Aloesta ja kynttilästä varmaan iloa riittää pidempäänkin. ;)

Alla kuva mulle kovastipaljon rakkaasta ja tärkeästä Ketunpolun W-perheestä: vasemmassa reunassa Hilma, sitten Viira-äippä <3, isukki Bono ja supersievä sisko Näpsä. Huomaako muutkin, kuinka yksi tytöistä on ilmetty isänsä, toinen äitinsä?

kuva Piia Salonen