Porvoon näyttely part2

Toisen vuotuisen Porvoon koiranäyttelyn ensimmäinen (se parempi) päivä on takanapäin. Viime hetkessä päätinkin ottaa käsikoiraksi näyttelyyn turisteilemaan oman Hilpukan sijoituskoira Naomin sijasta. Päivä sujui mukavasti tuttuja tavatessa, ruotsalaisen tuomarin tiukkaa arvostelua rotukehässä seuratessa. Willicon Waha Nui esiintyi nuorten luokassa ekassa virallisessa näyttelyssään ja kehätottumattomuuttaan sai saldoksi sinisen nauhan, vaikka junior handler-kehissäkin kunnostautunut omistajaperheen tytär Nea koiran hienosti esittikin. Arvostelu oli kaikilta osin hyvä, vain itseluottamusta toivottiin koiralle lisää. Virhe, josta sakotettiin monia muitakin koiria. Kiitos Nealle Nanin tuomisesta näyttelyyn! :)

Hilman kanssa jäimme vielä mustien arvostelun jälkeen katsomaan tervut, ne kaksi ilmoitettua maliakin, ennenkuin siirsimme leiripaikkamme schipperke-kehän laidalle. Näyttelyn hälinään ja hulinaan ensikertalainen Hilma suhtautui erinomaisesti. Alkukangertelun (piti pysähtyä väenpaljoutta välillä ihmettelemään) koiranpentu sujahteli kehien ja kojujen välissä kuin wanha pro. Sipukehän laidalla se otti ansaitut päivätorkut - pää kehän puolella tietenkin.

Kotiin päästiin Naomin äidin kyydillä ja kotona syötiin vielä pussillinen näytepussiraksuja naksuttimen säestyksellä. Vanha konsti kaivetaan koulutusohjaajan inspiroimana siis meilläkin naftaliinista. Naksu käy paitsi koiran, myös kissan palkkaukseen. Saa nähdä, koska saan saralla kissan aktivointi kunnostauduttua...


Huomenna minua odottaa kehätoimitseminen tanskandoggi- ja juniorhandler-kehässä. Väsymystä ja päänsärkyä uhmaten suuntaan silti vielä tänä iltana ystävättäreni synttärikemuihin, mahdollisesti niiden jatkoille kaupungin yöelämäänkin. Cheers!