Niinhän siinä sitten kävi, että vaikka Hannekseen on kiinnostusta pitkin matkaa ollut, ei luovutuspäivän tullen pojalla omaa kotia ollutkaan. Hannes on herttainen, kultaisen sydämen omaava kollipoika, joka omaa kotia odotellessaan kasvattaa tassuja ja massu_a, juoksee, painii, hyppii ja kiipeää. Jokohan Hur Maa näillä kuvilla hurmaisi itselleen oman ihmisen?
Suuri valkoinen metsästäjä. ;)
lauantai 27. kesäkuuta 2009
Vapaana valkoinen balineesi
Lähettänyt Unknown klo 18.57
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Kyllä onkin HurMaava poika! <3
Voi hannes sinua. Huiska on näköjään kovassa käytössä :)
Hande nauttii saalisleikeistä. IPO-kissa, ihan selvästi! :D
Lähetä kommentti