Ei sitä nyt joka päivä syödä

tuumasi Aurora eilen, kun tyttäreni minun ohjeeni mukaan valmistettua kermis-lihasössöä heille (pennuille) tarjoili. Taas oli nenää nyrpistelty, mutta sormista kuitenkin ruokaa maisteltu - lautaselta ei ruokaa syönyt kukaan.

Tänä aamuna sekoitin pakkaa lisää lisäämällä normisössön maistatuksen jälkeen lautaselle Animondaa ja nostamalla aitaukseen myös kaksi uutta astiaa: raksut ja hiekkiksen. Kumpaakin käytiin haistamassa, ei muuta.

Leikit ovat ipanoilla jo raisun villejä, ihan oikeita kissanpennun leikkejä! Eilisiltana töiden jälkeen hekottelin katsellessani Myskiä, joka myös intoutui lasten kanssa vaanimaan, väijymään ja sivuttainhyppelemään. Kokoeroa on, mutta lapsella on lapsen mieli. :D

Nyt ne puntarin patterit...