Rakastunut suklaaseen

... sihteeri nimittäin! :)

Kävin eilen katsastamassa kuusiviikkoisen Skazki-kuusikon ja tyyppien syötävän suloiset raitapöksyt pyörivät mielessä vielä nukkumaanmennessä, vaikka välissä kävin tapaamassa ystävääni Lauraa, syömässä Ilves Grill-lautasen Ilves Pubissa, juomassa kaksi kuivaa siideriä ja puhuin hollanninpaimenkoiramaailman uusimmat kuulumiset kasvattajaystäväni Liisa Kukkasen kanssa bussimatkalla kotiin.

Sadun suklaakärpät tapasin päivällisunilta ja hurjimmat niistä sihisivät mulle (omasta mielestään tosi) vakuuttavasti, kun olemuksestani huokuvat vieraat kissa- ja canis familiaris-hajut pistivät hännät lamppuharjoiksi. Pian kuitenkin uteliaisuus voitti ja tärpästikkelit hipsuttivat vierasta tätiä katsomaan. "Tästä otetaan nyt selvä.", sanoi kuvista ihailemani Noelkin ja kipusi rohkeasti lahjetta syliin. Sitten purtiin kavelia leuasta ja hännästä, painittiin, kiivettiin, riehuttiin, kakittiin, pissittiin, syötiin ja riehuttiin hurjemmin. Hauskaa oli kaikilla ja vaikea oli suloisia varvaskarva-tupsukorvavauvoja jättää, mutta kotiinhan oli lähdettävä ja päästettävä kissojen ihmisvanhemmatkin viikonloppua aloittamaan.

Mukavaa oli käydä ja seuraavalla kerralla noudankin jo Skazki Nereidan meille kotiin, huhtikuun alussa siis. Siihen asti seuraan lasten kasvua Skazki-blogista ja Sadulta lisäselvityksiä puhelimessa kärttämällä. Myös kutsumanimipohdinnot on aloitettu. Satu, mikä on venäjäksi tupsu, tassu, ilves, suklaamuru tai nokkonen? ;)