Astutusreissu Paimioon ja paljon paketteja

Toissailtana kaverini ja koiranruoantoimittajani Kiia kilautti ja kysyi, lähtisinkö Paimioon, niinkuin NYT. Oli lähdössä lagottonarttua astuttamaan ja ensikertalainen uros kyseessä... tulisin mukaan ikäänkuin back upiksi ja -tietenkin- pitämään kaveria hereillä pitkillä maantietaipaleilla. -Mitäpä tuollaiseen voi muuta vastata kuin "Tietenkin tulen." Ihminen, joka rakastaa koirailua ja automatkailua.

Matkalla puhuttiin menneet ja tulevat, lagotot, belggarit ja aika paljon kissaakin. Perillä meitä odotti komein lagotto, jonka eläissäni nähnyt! Ihana Ransu, pelastushakua harrastava, ultraihanan luonteen omaava ruskea käkkäräpää. Meidän ja pojan uuttersta yrityksestä huolimatta oli lopulta todettava, että olimme liikkeellä liian aikaisin - Uzi ei antaisi astua vielä tänään ja teet juotuamme, karjalanpiirakat syötyämme käännyimme paluumatkalle. Romanssin seuraavat vaiheet voitte lukea Romagna Valley's-blogista.

Ja ne paketit? No niitä on alkanut tippua... Postiin, kotiovelle toimitettuna. Näyttää siltä, että kun oikein innostuu tilailemaan (ja huuto.netissä huutamaan), sitä tavaraakin alkaa kertyä. Tilaus zooplussalta tuli viikossa, eilen hain postista makkarapesän, koiran pedin ja pesän väriin matchaavän ruokakupin. Huuto.netissä huusin yhden raapimapuun lisää *ups*, eiköhän ne kohta ala riittää.

Aamukampaa voisi myös pikkuhiljaa alkaa viritellä. Myskin tuloon enää 10 päivää... :D