Onnea Willicon Weet 1 wuotta!!!

Willicon pesä lähettää lämpimät onnittelut Bomon ja Wiccan ihanille bitchy witcheille ja mustamakkaroille ja onnittelee samalla niiden omistajia ensimmäisestä vuodesta loistotyyppien seurassa! :)

Teonsanat 2 viikkoa

Tyypit kasvaa ja kehittyy. Vaikka suurin osa ajasta vielä kuluu unten mailla ja emon nisillä, on kävelyharjoitukset jo kovassa vauhdissa - pesässä käy melkoinen mönkinä ja kuhina ja ympyrää kierretään - neliön käveleminen olisikin jo paljon vaikeampaa ;).

Pesän reunan yli kiipeily-yrityksiäkin tehdään, mutta niin ihmis- kuin kissaemo vielä suureen maailmaanlähtöyritykset hellästi tyrmäävät. Pesästä ei päästä poistumaan, kun kissanpesää toimittavan, katolleen käännetyn kevythäkin vetoketjuovea säätämällä saa aina hieman korkeamman oven kuin mistä pennut ylikurkistelemaan yltävät. Emo puolestaan pääsee kulkemaan halunsa mukaan ja tavataankin monesti kahvitauottelemasta olohuoneen puolella. Pesässä penut nukkuvat pehmoisessa kasassa. :)

Persoonallisuuksista multa on kyselty ja kuten kysyjälle vastasin, ei kunnollisia eroja vielä tässä vaiheessa ole nähtävissä. Mielikuvat pentujen persoonallisuudesta perustuvat ennemminkin niiden ulkomuotoon kuin varsinaisiin käyttäytymisen ja persoonallisuuden eroihin. Ne - persoonallisuudet - kun kehittyvät vielä...

Painoista saattaa silti joku arvata, kuka suurin kulinaristi, ruoalla itseään hemmottelija on, joten pannaampa kaksiviikoispainot näkyville:

Myy......159g
Hannes...220g
Aurora...233g
Lenni....203g
Näätä....227g
Kärppä...213g

Maailman paras kissanlelu

Viikko takaperin TICA-näyttelyssä Myski sai Loviisan Heidiltä lahjaksi maailman parhaimman kissanlelun! Vaijerin, jossa "kärpäsinä" jonkinlaisesta pahvipaperi tms. sekoitteesta tehtyjä vaijerissa lähes vapaasti liikkuvia rullia. Turhaa ei lelua kehuttu, sillä jopa kissanomistaja itse lumoutuu lelulla kissan kanssa leikkiessään! Vieheen liikeradat ovat täysin ennalta-arvaamattomat ja pienikin hipaisu muuttaa sen suuntaa. Kyseessä on siis loputtomasti hupia tarjoava virikeväline, josta tosin meidän tappaja tekisi selvän hetkessä. Tekisi, sillä kiinni se sen saa, mutta paloiksi pistäminen onkin hankalampaa.

Villin ihana vaudevaulelu, josta oli suurta iloa vankilaviikon aikana ja varmasti sadat kerrat sen jälkeenkin. Kuvissa Myski demonstroi. Yksinkertaisuudessaan nerokasta! Heidille miljoonat kiitokset! <3

Linnakundit vapaalla jälleen

Viikon saunaosastolla (kuulostaa hienommalta kuin onkaan) lusittuaan, Aku ja Myski pääsivät taas yleisiin tiloihin. Linnatuomio napsahti Myskin viime viikonloppuisesta kissanäyttelyreissusta - niistä kun on mahdollista vaikka minkälaisia tappoviiruksia ja pentuja en todellakaan halunnut riskeerata. Eristys tapahtui heti Espoosta palattua ja kun en hennonut pikkusiamilaista yksin "koppiin" laittaa, sai se ison siamilaisen seurakseen. Ihan ihmispimennossa eivät pojat ole olleet, heitä on toki huollettu ja leikitetty, mutta selviöhän on, että talon askareisiin osallistuminen ei suljetun oven takaa onnistu, vaikka ääni kuuluukin; eikä ihmisriippuvaiset saa ihmistä tarpeeksi lyhyissä, ei pitemmissäkään leikitystuokioissa. Nämä kun ovat tottuneet saman peiton alla nukkumaankin... ;)

No viikko pätkähti täyteen, eikä mitään kuolemantaudinoireita pojissa näyttäytynyt, joten ihmisten pariin kävi tiensä. Pikkuisen niitä kissanpentujen kasvu kummastuttaa ja koirille ja Kookoksellekin osoitetaan mieltä, mutta tasaantuvathan ne mökkieristyksestään ja päästään normaaliarkeen kiinni taas. Koska tänään satoi lumiräntää, kuvissa esiintyy punasilmähirviöitä, pahoitteluni.

Naomi

Helpotetaan edellistä tunnistustehtävää lisäämällä tähän samalla reissulla räpsäistyt kuvat Naomista. Tämmönen tää nyt on. Aika inana. <3

Koirat skulaa pellolla

Niin on meillä näitäkin vielä, vaikka ymmärrettävistä syistä blogin ovat viime aikoina täyttäneet kissakuvat. Tässä sporttailua Karjalaiskyläntien pellolla. Vauhtibelgit Wicca, Naomi ja Lupe. Tunnistatko kuka on kuka?

Willicon Mur Haa

Hurmaava murhaaja, äidin oma Kärppä. <3
Kärppä on balineesi, on on on! :) Väriltään se lienee suklaanaamio, lilan olen käsittänyt kehittyvän hitaammin ja Kärpän colourpointit tulivat näkyviin jo kahden päivän ikäisenä, samaan aikaan kuin Näädänkin (tummemmat) pointit. Mitä mä osaan sanoa, kuvat sen kertoo. Jollei mitään ikävää: tyriä, luuston poikkeavuuksia tms. ilmene, on tässä ainakin yksi niistä kissoista, jotka tästä pentueesta siirtävät tulevaisuudessa geenejään eteenpäin. Loppuun pyllykuva, kun Näädästäkin oli. Naamiosamikset osaa jo nakuposeerauksen niksit.

Nyt on Willicon Teonsanat-pentue esitelty. Ikää heillä tänään 10 vrk. Saa kommentoida. :)

Willicon Här Nää

Näätä-poikahan se näissä. Maitobaariin sammunut nostettiin kuvattavaksi, arvaahan sen, kuinka energisiä otoksia saa. Kun ei nenä tahtonut pysyä peitosta irti, kuvasinkin sitten takapuolen - pyllykuvistahan kai mun blogini tunnetaan. ;)
Balineesiko vai eikö balineesi? Ehkäpä... Olisin taipuvainen väittämään, että se on. Ja sininaamio. Ehkä. Poika se on ainakin. ;)

Willicon Pur Naa

Team Whiten esiinmarssi jatkuu, kun seuraavaana kuviin joutui Lenni Lokinpoikanen, agenttinimeltään siis Pur Naa. Ei Lenni pahasti purnaa, sievästi vain sanoo silloin, kun on asiaa ja muuten on hiljaa. Korkeintaan kehrää hieman, ratisee. :)
Valkoinen siamilainen tämäkin, ellei kasvata isompaa peruukkia ja vaihda naamanväriä.

Willicon Sur Maa

Aurora on tämä hurjanniminen tyttö kuvissa. Valkoinen siamilainen, karvan verran pidemmällä karvalla, mutta simskuksi silti jäänee. Tämä on pentueen suurin amazoni, valkea surma, warrior princess.

Willicon Hur Maa

Tän te olette jo tavanneet. Hannes Balineesi - koodinimi H w67 BAL ;D. Hannes taitaapi olla valkoinen balineesipoika. Isompi ja karvaisempi kuin miltä kuvissa näyttää. Hurmaava, oikea auervaara. :)

Willicon Tyr Mää

Esittelyvuorossa Teonsanat pentueen Pikku Myy. Pieni, mutta pippurinen. :)
Myy näyttäisi olevan valkoinen siamilaisvariantti. Väri saattaa muuttua vielä, mutta karvanpituus ei.

Nereida

IhQraxu!!! <3

Tämä kaunis ja lupaava Satu Valkiaisen kasvatti liittyy laumaamme Pääsiäisen alla. "Nexusta" ollaan kiinnostuneita ja tuleva sijoituskotikin on mahdollisesti jo löytynyt. Kiitos Sadulle mahdollisuudesta ostaa tämä henkeäsalpaavan upea kaunotar kissalamme itämaiskasvatuksen perustaksi.

Kuva: Satu Valkiainen

The Emo

Kunnon kissapetoemon tapaan Kookos muuttaa pentuja aika ajoin. Ihmisen kissalastenhoitoon tarjoamaa kevythäkkipesää turvallisempi paikka tuntuisi olevan esim. perheen nuoren miehen (Arto 4v.) sängynalusta. Sinne Kookos pennut livauttaa, kun multa keskittyminen herpaantuu. Ja sieltäpä niitä sitten takaisin pesään kantelen emoa samalla ääneen moittien.

Selvästikin tässä kohtaa näkemyksemme poikkeavat toisistaan ja vaikka ymmärrän Kookoksen sisäänrakennetun pakon muutella pesän paikkaa, en siltikään pidä sitä hyväksyttävänä. Onneksi pennut kasvavat ja muuttuvat vaikeammiksi liikutella ajan mittaan ja ehkä The Kissaemo itsekin tajuaa toimensa turhiksi viimeistään siinä vaiheessa, kun pentuset itse pikkujaloillaan tepsuttavat, mihin tykkäävät.

Kissaäitiysloma on nyt sitten virallisesti ohi ja aloitan säännöllisen epäsäännöllisen keikkatyöni ylipitkällä iltavuorolla tänään klo 12. Onneksi perintöprinsessalla on harrastuksista vapaailta. Tai siis ohjelmaa vain alkuillalle.

Sana kaksi koirista: Ostin Lupelle RC:n Adult Maintenancea, vaikka ANFia on vielä jäljellä. Vitsailemani kahden ruokakupin kokeilu pyörähtää käyntiin huomisaamusta - katsotaan, joko silakkaan alkaa liha tarttua. Tätä kirjoittaessani täällä käy petomainen murina ja ärinä, kun raakoja hevosenluita hammasharjakseen saaneet belggarit ärhentelevät toisilleen, ettei nyt vaan se toinen omaa aarretta veisi! Kyllä luut on oikeaa koiranruokaa, aina takuuvarma suksee. :)

Lahti KV:seen huhtikuussa on ilmoitettu Weekkossista Moto ja Milli. Loput wiisikosta edustaa belgipäivillä osallistuen samalla viralliseen silmäpeilaukseen, Wicca-emo jalostustarkastetaan. Suunnitelmat ensi kevään pentueen suhteen edistyvät. Kontakteja on otettu niin Suomeen kuin länsinaapuriin ja vihreää valoa isäksi valikoituneen koiran tiimin puolesta vilautettu. Suunnitelmista kuitenkin enemmän toteuttamisvaiheessa. Jos sattuisi jotakuta niin paljon kiinnostamaan, ettei malta sinne saakka odottaa, saa multa lisätietoja toki esim. sähköpostitse aikaisemminkin.

Sininäätä ja suklaakärppä

Näätä ja Kärppä tänä aamuna kuvattuina (ylemmässä Kärppä, alemmassa Näätä). Näätä on poika, Willicon Här Nää, BAL tai ehkä kumminkin SIA;
Kärppä on tyttö nimeltä Willicon Mur Haa, suurella todennäköisyydellä BAL. Väriveikkauksena edelleen sininen ja suklaa. Rekisteröinnillä ei ole kiirettä, joten katsellaan, mihin värit kehittyy.

Pennuista kolmella on silmät auki, kolme pitää niitä edelleen kiinni. Kärppä, Näätä ja Myy tosin harkitsevat silmien aukaisua ihan lähipäivinä, minkä joistain kuvistakin voi jo huomata...